tiistai 24. joulukuuta 2013

The Grey - Suden hetki (2011)

"Once more into the fray.
Into the last good fight I'll ever know.

Live and die on this day.
Live and die on this day."


Amerikkalainen seikkailudraama joka kiinnosti mua eräseikkailuteemallaan ja susiteemallaan koska susi on kaikkien aikojen lempieläimeni. Mutta tuota...tämän elokuvan sudet ovat puhtaan kammottavia. Valtavia, ja totaalisen aggressiivisia ihmissyöjiä. Eli aika kaukana aidon suden kiehtovuudesta, mutta toki palveli elokuvan tarkoitusta. Enkä mä tiedä millaisia Alaskan sudet ovat, mutta musta tuntui että muutama elementti tässä leffassa on kirkkaasti epärealistinen. Se ei kuitenkaan yhtään haitannut - homma toimi silti tarpeeksi uskottavasti ja oli alusta loppuun jännittävää ja puhuttelevaa.
Juoni on hyvin yksinkertainen: kuusi oljynporausyöntekijää haaksirikkoutuvat Alaskaan lentokoneensa pudottua sinne. Yksi heistä on taitava metsästäjä joka yrittää johdattaa joukon turvaan ja kohti etelää. Keskell-ei-mitään pakkanen on hurja, lumimyrskyt pauhaa ja kaiken päälle lauma tolkuttoman agressiivisia ja armottomia susia ahdistelee heitä vähän väliä.

Rakastan susia ja rakastan ihmissusia yli kaiken, mutta tämän leffan (tavalliset villisudet) aiheuttivat mulle silkkaa ahdistusta ja kammotusta. Kohtaukset miesten ja susien välillä on kuvattu ihailtavan intensiivisesti ja hienosti - gorea ei ole kuin juuri ja juuri nimeksi eli kohtausket on jätetty pitkälle katsojan mielikuvituksen varaan. Samoin koko leffan tunnelma on asiaankuuluvan synkkä ja onnistuu tuomaan tahtomansa syvällisen pointin läpi selvästi ja mielenkiintoisella tavalla.

Hahmoihin (päähahmoa lukuunottamatta) ei välttämättä ehdi liiemmin samaistua tai kiintyä, mutta kuolemakohtaukset on kirjoitettu ja näytelty niin kauniisti että ei haittaa yhtään vaan ne kohtaukset vaikuttaa. Ikimuistoisin on mielestäni aivan ensimmäinen kuolema joka johtui koneen putoamisesta. Kertakaikkisen upea kohtaus!
Nähdäkseni tämän leffan tarkoitus onkin keskittyä ihmisyyteen, eläimellisyyteen, ja ihmisen selviytymisvaistoon ja kuolemanpelkoon. Eikä se välttämättä vaadi suurta hahmokehitystä ollakseen vaikuttava, kun muut elementit on kohdallaan. Toki tästä löytyy huomattavasti hahmojen taustojakin, lähinnä päähahmon mutta se onkin kiehtova hahmo.

Susilla on suuri osa juonen kulussa ja yleisessä tunnelmassa, mutta osansa tekevät myös luonnonvoimat ja onnettomuudet stressin ja hädän ajamana. Kertakaikkisen mainio elokuva, ja mikä tahansa muu loppuratkaisu olisi totaalisesti pilannut elämyksen. Eli loppukin on mielestäni mahtava.

Suosittelen todella lämpimästi kaikille seikkailun ja draaman ystäville, varsinkin jos pidät syvällisistä elokuvista. Hehkuttavasta blogimerkinnästäni huolimatta ei tämä minunkaan mielestäni täydellinen elokuva ole, mutta mielestäni tarjoaa kyllä hienosti sen mitä yrittääkin.

                                                       VIRALLINEN TRAILERI